Myötätuntouupuminen vai sijaistraumatisoituminen? Auttajan oireet TOP 3

Lokakuussa tuli täyteen kaksi vuotta siitä, kun kummipojat tulivat perheeseemme. Vuosipäivää ei huvittanut juhlia. Pojilla on niin kova ikävä äitiä ja kotia. Sitä kipua ei aika ole hoitanut. Ja kahdessa vuodessa myös minä olen väsynyt. Sitä mukaa kun syksyn päivät ovat pimenneet, ovat omatkin voimat hiipuneet. Kunnes ne loppuivat kokonaan. Ahdistus vei kyvyn hengittää syvään.... Continue Reading →

Rajat kiinni!

Vapaaehtoistyössä nuorten kanssa liikkuu todella suuria tunteita. Kun itsekin äitinä miettii nuorten tarinoita. Kun sydämeen sattuu ja samalla on pidettävä rajat kiinni. Mutta se on ainoa keino tarjota nuorelle oikeasti tukea ja turvaa. On toimittava omien rajojensa sisällä.

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑