Mikä täti ja miksi?

Kesä 2017. Olen lopettanut vapaaehtoistyön nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa. Sen sijaan perheeseemme kuuluu maahanmuuttajanuoria. Kuka olisi arvannut silloin elokuussa 2015 kuinka rikkaiksi me tulemmekaan?

Kevätalvi 2016. Istuskelin bussissa, sylissä kassillinen karkkeja ja keksejä. Olin jälleen kerran matkalla ryhmäkotiin, alaikäisten turvapaikanhakijoiden luo. Mietin, että tässä menee nyt varmaan namutäti. Vai ehkä sittenkin mamutäti? Olisiko tässä blogin paikka?

Kesä 2015. Ystäväni kanssa havahduimme pahenevaan pakolaiskriisiin. Koimme molemmat  vahvasti, että nyt on tehtävä jotain. Konkreettista ja nopeasti. Osallistuimme syyskuussa Suomi sanoo tervetuloa-kansalaispiknikin järjestämiseen. Kutsuimme Espoossa asuvat alaikäiset, yksin Suomeen tulleet turvapaikanhakijat Tapiolaan syömään herkkuja ja pelaamaan jalkapalloa. Paikalle saapui parisenkymmentä ihanaa espoolaista eväskoreineen ja korvapuusteineen. Ja noin 50-60 nuorta. Aurinkoisen iltapäivän jälkeen oli selvää, että nyt alkaa vapaaehtoistyö. Ja se tapahtuu Espoossa, nuorten kanssa.

Mielipiteeni ovat omiani. Espoolaisia ja keskiluokkaisia. Arjesta ja suoraan sydämestä. Ole samaa mieltä, ole eri mieltä, mutta ennen kaikkea: ihmisen puolella, ennakkoluuloja vastaan.

blog_minä

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: